Lyhyt elämäkerta vuosittain

1862

Syntyi Helsingissä 10.7. Perheen kolmas lapsi, Helena Sofiaksi. Isä rautateiden konepajan toimistopäällikkö Svante Schjerfbeck (1833-1876) ja äiti nimismies-tilallisen tytär Olga Johanna Printz (1839-1923).

 

1866

Kaatui portaissa ja vasen lonkka murtui. Vamma esti häntä käymästä tavallista koulua ja aikaansai elinikäisen ontumisen.

 

1876

Isä kuoli tuberkuloosiin.

 

1873 – 1877

Opiskeli Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa.

 

1877 – 1879

Opiskeli taidemaalari Adolf von Beckerin yksityisakatemiassa Helsingissä.

 

1879

Sai kolmannen palkinnon Suomen taideyhdistyksen dukaattikilpailussa ja osallistui ensimmäistä kertaa yhdistyksen vuosinäyttelyyn.

 

1880

Sai senaatin matka-apurahan ja matkusti Pariisiin. Opiskeli marraskuun lopusta Mme Trélat de Vignyn naisten ateljeessa.

Haavoittunut soturi hangella 1808 ostettiin Suomen taideyhdistyksen kokoelmiin.

 

1881

Siirtyi Académie Colarossiin, opettajana Gustave Courtois (1852-1924). Kesällä Concarneaussa yhdessä Marianne Preindelsbergerin möyh. Stokes (1855-1927) kanssa. Maalasi Pikkusiskoaan ruokkivan pojan.

 

1882 – 1883

Kesästä Suomessa, oleskeli mm. Sjundbyn kartanossa. Sai toisen valtion palkinnon teoksesta Linköpingin vankilan ovella 1600. Keväällä 1883 takaisiin Pariisiin. Osallistui ensimmäisen kerran Pariisin salonkiin teoksella Fête juive.

Heinäkuussa 1883 Marianne Preindelsbergerin ja Maria Wiikin kanssa Pont-Avenissa. Viipyi siellä syksyn ja talven.

 

1884

Keväällä Pont-Avenissa. Toukokuusta Pariisissa. Osallistui toistamiseen Pariisin salonkiin teoksella Un enterrement, Finistère (Hautajaiset Bretagnessa). Kesällä palasi Suomeen.

 

1885 – 1886

Suomessa. Osallistui näyttävästi Senaatin järjestämään Suomen taiteen näyttelyyn. Vastaanotto oli negatiivinen. Kihlaus purkautui. Sai toisen valtion palkinnon teoksestaan Wilhelm von Schwerinin kuolema 1886. Syksystä 1886 Pariisissa. Avusti Edelfeltiä Louis Pasteurin muotokuvan repliikin maalaamisessa.

 

1887 – 1888

Kevät Pariisissa. Heinäkuusta St. Ivesissa. Osallistui Pariisin salonkiin 1888 teoksella Première verdure (Toipilas). Palasi Suomeen kesällä 1888. Toipilas ostettiin Suomen taideyhdistyksen kokoelmiin.

 

1889 – 1890

Tammikuusta Pariisissa. Osallistui Pariisin maailmannäyttelyyn teoksella Le convalescent, joka palkittiin pronssimitalilla. Heinäkuusta St. Ivesissa Maria Wiikin kanssa. Matkusti toukokuussa 1890 Pariisin kautta Suomeen.

 

1890 – 1893

Maalasi Tammisaaressa ja sen lähiseuduilla.

 

1892

Kopioi Pietarin Eremitaasissa Suomen taideyhdistyksen laskuun Halsin, Velázquezin och Terborchin teoksia keväällä. Syksyllä ja keväällä 1893 opetti sijaisena Taideyhdistyksen koulussa.

 

1894

Kopioi Wienin Kunsthistorisches Museumissa keväällä Holbeinia ja Velázquezia. Matkusti Firenzeen ja palasi syksyllä Suomeen ja vastaanotti Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulun malliluokan pääopettajan määräaikaisen toimen.

 

1895 – 1896

Opetti malliluokan lisäksi helmikuusta maalausateljeessa. Sairasteli ja oli virkavapaana toukokuusta 1895 syksyyn 1896. Kesällä 1896 oli ensimmäistä kertaa Norjan Gausdalin tunturiparantolassa. Syksyllä 1896 otti vastaan maalausateljeen opetuksen.

 

1897

Kesällä jälleen Gausdalissa. Näki paluumatkalla Tukholmassa Yleisen taide- ja teollisuusnäyttelyn ja ihastui Olof Sager-Nelsonin teoksiin. Syyslukukaudella opetti malliluokalla. Magnus-veli avioitui ja äiti jäi asumaan tyttären kanssa.

 

1898

Opetti Suomen taideydistyksen piirustuskoulun malliluokalla kevät- ja syyslukukaudella. Kesällä Gausdalin parantolassa. Maalasi Ruotsinpyhtään kirkon alttaritaulun.

 

1899

Opetti Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulun malliluokalla kevätlukukaudella. Haki malliluokan opettajan tointa uudelleen. Kesä Hyvinkäällä. Syksyllä opetti malliluokalla.

 

1900 – 1901

Opetti kevätlukukaudella ja pääosin syyslukukaudella. Sairastui joulukuussa 1900 ja oli koko vuoden 1901 sairaslomalla. Toipilaana Hyvinkäällä ja Sjundbyn kartanossa.

 

1902

Erosi opettajan toimestaan helmikuussa ja muutti kesäkuussa äitinsä kanssa Hyvinkäälle. Teki joitain malleja Suomen käsityön ystävät -yhdistykselle ensimmäisen kerran tänä vuonna. Suhde yhdistykseen jatkui aina vuoteen 1911.

 

1903 – 1912

Asui Hyvinkäällä ja kehitti uutta modernistista tyyliään matkustamatta minnekään muualle viiteentoista vuoteen. Osallistui pääasiassa muihin kuin Helsingin näyttelyihin. Ammatillisina kontakteina pääasiassa Helena Westermarck, Maria Wiik ja Ada Thilén. Seurasi useita kansainvälisiä taidejulkaisuja.

 

1913

Sai innostavaa kritiikkiä Halkopoika II -maalauksesta Turun lehdissä keväällä ja syksyllä Helsingin lehdissä. Toimittaja-taidekauppias Gösta Stenman (1888-1947) tuli varhaissyksystä käymään ja osti useita teoksia.

 

1914

Osallistui Malmön Balttilaiseen näyttelyyn. Gösta Stenman toi nähtäväksi Hyvinkäälle Juan Gris'n, Marie Laurencinin, Tyko Sallisen ja Juho Mäkelän teoksia. Suomen taideyhdistyksen johtokunta tilasi taiteilijan omakuvan. Osallistui pitkästä aikaa runsaalla ryhmällä Syyssalonkiin Helsingissä.

 

1915

Maaliskuussa metsänhoitaja-kirjailija-taidemaalari Einar Reuter (1881 – 1968), alias H. Ahtela tuli käymään ja siitä alkoi elämänpituinen ystävyys.

 

1916

Otti osaa Suomen taiteen näyttelyyn Liljevalchin taidehallissa Tukholmassa.

 

1917

Osallistui Suomen taiteen näyttelyyn Petrogradissa. Viidentoista vuoden jälkeen kävi tutustumassa Ateneumin kokoelmiin Helsingissä. Ensimmäinen yksityisnäyttely, jonka Gösta Stenman järjesti Helsingissä. Einar Reuter alias H. Ahtela kirjoitti ensimmäisen monografian taiteilijasta.

 

1918

Sisällissota Suomessa keväällä. Helene Schjerfbeck maalasi heinäkuusta syyskuun loppuun Tammisaaressa ja sai elokuussa Einar Reuterista maalariystävän paikkakunnalle.

 

1919

Jälleen kesäkuusta Tammisaaressa, aina lokakuun puoleen väliin asti 1920. Oli mukana Suomen taiteen näyttelyssä Kööpenhaminassa.

 

1920

Vapat -ryhmän ensimmäinen näyttely Salon Strindbergissä Helsingissä.

 

1923

Äiti Olga Schjerfbeck kuoli helmikuussa Hyvinkäällä. Oli mukana Nordisk konst -näyttelyssä Göteborgissa.

 

1925

Muutti Tammisaareen heinäkuussa ja asettui asumaan osoitteeseen Perspektivet 2 (nykyisin Raaseporintie 2).

 

1927

Gösta Stenman alkoi tilata uusversioita varhaisteoksista.

 

1933

Magnus-veli kuoli.

 

1934

Osallistui Hannes Autereen, Marcus Collinin ja Tyko Sallisen kanssa Liljevalchin taidehallin näyttelyyn Tukholmassa. Nationalmuseum osti maalauksen Kuvakudoksen tyttö, 1915.

 

1937

Gösta Stenman järjesti Tukholmassa yksityisnäyttelyn, joka onnistui loistavasti. Tämän jälkeen Stenman järjesti lähes vuosittain taiteilijan yksityisnäyttelyit Tukholmassa ja muuallakin Ruotsissa.

 

1938

Stenman tilasi litografioita ja alkoi maksaa palkkaa.

 

1939

Talvisota syttyi, pommituksia ja evakkomatkoja lähiseudulle.

 

1940

Gotthard Johanssonin kirja Helene Schjerfbecks konst ilmestyi Tukholmassa.

 

1941

Sodan takia muutto Loviisan vanhainkotiin.

 

1942

Siirtyi Nummelan Luontola parantolaan.

 

1944

Helmikuussa sotaa pakoon Tukholmaan Stenmanin kustannuksella.

 

1944 – 1945

Maalasi vielä Saltsjöbadenin kylpylähotellissa mm. Upean sarjan omakuvia, sairaanhoitajien muotokuvia ja asetelmia.

 

1946

Kuoli Saltsjöbadenissa Tukholmassa 23. tammikuuta.

 

Lähde: Leena Ahtola­-Moorhouse, 2009: Helene Schjerfbeck Tammisaaressa